Miss,-Suomen Surkeimmat Silikonit

Tässä kuvassa ei paljon tissit paina, mutta ainakin 

ne sojottaa samaan suuntaan

Heissuli Muruset!

Kevättä rinnassa.

Linnut zirputtaa ja aurinkokin paistaa, ainakin kuulemma huomiseen, eli tiistaihin 8.2 asti, jolle onkin luvattu rankemman puoleista lumimyrskyä. 

Pistää pakollakin miettimään tulevaa kesää ja arskatkin
ovat löytäneet tiensä pitkän tauon jälkeen Tukholmasta ostettuun käsilaukkuun. Pian saa taas pukeutua farkkushortseihin ja rantasandaaleihin ja nautiskella olostaan, ilman että puolentoista metrin kaulahuivi kiristää kaulan ympärillä.

Pistää ajattelemaan myös nyrpeänä uutta kesää samalla rintavarustuksella kuin aiemminkin. Oikein katkerana tulee seurattua kuinka Suomen ensimmäinen Suomen Seksikkäin Tavis-missi Mira Villman kävi lisäilemässä täytettä tisseihinsä. Olen aina omannut sen heikohkon B-kupin rintamuksen joka suurella osalla naisista tuntuu olevan, ja vaikken sinänsä ole kovin katkera rinnoistani, niin kyllähän sitä tämän elämän aikana vielä isommat tissit olisi hankittava!

Villmanista puheenollen, oletteko huomanneet kuinka rautaa tämä tyttö on!?

Neljän lapsen jälkeen harva nainen näyttää enää noin upealta, mutta tämä tyttö se porskuttaa projektista toiseen, ja nyt palaa entistä hehkeämpänä Eroottisten iltamien vetäjänä, seuraavaksi kuulemma Espoossa! Olen jo aiemmin lupautunut että menen shown katsomaan ja tällä kertaa sen todella teen. Eli siis Wau !! Mikä kissa ! Nyt jäämme innolla odottamaan Miran parantumista ja uusien rintojen lanseerausta uusilla kuvilla.

Silikoni-aihe teki taas tepposensa minulle, ikuiselle kauneuden ihailijalle. Eikä sitten muuta kuin nettiin selailemaan. Jaas, mitäs täältä löytyy. Hymyn sivut. No toki, eikös niillä Orvokeilla ja Sormiroosseilla sunmuilla ole kaikilla näiden sponssaamat tissit, täältähän sitä sitten löytyy hyviä kuvia! Sinne vaan. Klick. Aha, tuollainen pikku kuvake, menevän näköinen blondi, kai ne tissitkin tuolta hiusten alta löytyy. Katsotaas. Klick.

Voi tyrä!! Äkkiä läppärin kansi kiinni ja pakoon!

Sydän jyskyttää ja ohimoita pakottaa.

Yritän lopettaa sitruunansyönti-efektiä muistuttavan irvistelyni mutta eihän tälle mitään mahda. Kroppa reagoi yrittämällä tunkea kurkun kautta sen ulos mitä verkkokalvo ei pysty enää polttamaan näkömuistista pois. Maria Kalho. No nyt alkaa taas menemään silmät ristiin, mutta antaapa olla. Olen jo yhden kerran kyseisen naisen raadellut sanallisesti enkä suostu nostamaan tätä turhuuden perikuvaa enää koskaan esille blogissani. No. . .  ehkä tämän yhden kerran. Katsotaas kuvia tarkemmin.

Klick.

Kuka on vastuussa? Ei voi olla se asiantunteva Jylhän-klinikka jossa olen itsekin käynyt konsultaatiossa muutamia vuosia sitten. Silloin Jylhä itse tutki rintani ja mittasi minkä verran kamaa saadaan yhdellä rykäyksellä mahtumaan. Vastaus oli noin 2,5 desin pakeilla, eli ei paha. 

Tuolloin jäin itse miettimään pisara-implantin ja pyöreän implantin eroja kropassani ja tässäpä siihen syy. Kalhon rinnat ovat kaikkea mitä itse en olisi halunnut kropalleni tehtävän! Tässähän on suoritettu fyysinen raiskaus!

Pyysin jo aikaisemmin että voisiko joku ottaa ja halailla tuohon ressukkaan vähän uskoa ja rakkautta hyvästä maailmasta ja paremmasta huomisesta, likalla kun on vati aivan sekaisin. Mutta sinne meni se hyvä huominen. Ei noille tv-lautasantennivirityksille ole enää kirkasta tulevaisuutta luvassa!

No niin. Jatkuu. 

Seuraavalle sivulle ja seuraavat tissit kehiin. Pakkohan täältä on jotain kadehdittavaa materiaalia löytyä silikonirinnoista. Klick. Ei tule kesää. Ei muuta kuin vessaan röökille ja tuijottamaan pottuuntuneena katon rajaa. Parin minuutin kieroon katselun ja hermojen lepyttelyn jälkeen marssin takaisin kannettavan eteen ja yritän keskittää katseeni kahteen ruudulla poukkuroivaan nänniin. Kalinainen.

Ja ne uudet, "mikä mihinkäkin suuntaan" sojottavat tissit. 

Alan vimmatusti seuraamaan vasemmalle sojottavan nännin linjausta ruudun laidasta toiseen, etsien jostain vilkkuvaa laatikkoa jossa lukee "Congratulations! Olet voittanut Hymy-lehden kotiisi vuodeksi, veloituksetta!* (tähdellä merkitty kohta minimi fontilla sivun alareunassa)".

Ei missään vilkkuvaa laatikkoa. Mutta onhan tässä nyt on joku pelin kaltainen jippo oltava takana. Hymykö se vaan ottaa kuvia ja muokkaa rinnat osoittamaan vähän mikä mihinkäkin suuntaan ihan vaan katsojan kiusaksi? Ei kai sentään.

No sitten alkaa aivan järjetön klikkailu pitkin ruutua.

Klick, klick, klick, kick. . . ei vaikutusta.

Tässä ei ole takana "Voita vuoden lehdet löytämällä pisteen johon Hennan nänni osoittaa!"-kilpailua. Eli ne on oikeasti tuollaiset?

Kent-aski saa toistamiseen kyytiä ja painelen takaisin kylpyhuoneeseen. Siellä istuessani joudun miettimään minun ja Hennan taanoista kohtaamista mielenkiintoisissa merkeissä, joka koski muunmuassa kauneuskirurgisia toimenpiteitä. Jo tuolloin Henna heitti itselleni odottamattoman kommentin seurassamme olleille henkilöille siitä, kuinka Tialla on varsin vahvoja ja mielenkiintoisia näkemyksiä koskien silikonileikkauksia.

Jäin haavi auki tuijottamaan Kaalinaista, mielessä vimmatusti pyörien, kehtaisinko nolata naisen tässä ja heti sivaltamalla takaisin, vai leikkisinkö nyt sivistynyttä kansalaista.

Päätin tyytyä jälkimmäiseen ja hymyillä tälle huonon omantunnon (sekä ihon) omaavalle neidille hippasen virnistäen, koska loppujenlopuksi, kukaanhan ei tiennyt mitä Henna sanomallaan tarkoitti.

Kysehän oli tietenkin jo muutama vuosi sitten kirjoittamastani blogauksesta joka koski Hennan muuttoa Johanna Tukiaisen kämppikseksi, Hennan ylipainosta, kykenemättömyydestään kehittävään julkisuuteen sekä rinnoista jotka tyttö laitatti itselleen vaiheessa, jossa monen nuoren naisen tulisi antaa vielä kroppansa kehittyä ja asettua lopullisiin uomiinsa. Henna oli ilmeisesti löytänyt samaisen tekstin. Ja korjauttanutkin jo liian aikaisin ottamansa rinnat.

Nykyään voin toki sanoa Hennan hyväksi, että on ihailtavaa kuinka paljon neiti on laihduttanut ja saanut kasattua hermojensa rippeitä eronsa jälkeen, mutta mikäli pahoihin kieliin on uskomista, en voi kuin olla edellistä pettyneempi mikäli laihdutus on onnistunut pirin voimalla. Siinä sitä sitten poljetaan pireissä kuntopyörää Elixian kanssa tehdyssä yhteistyöpromootiossa ja ollaan vallan iloisia juu.

Palatessani takaisin koneelle kuljen peilin ohi. Kasvot ovat vähän väsyneet edellisen työpäivän jäljiltä ja tukka sekaisin ponihännän availusta. Huulista on kulunut kaikki meikki ja se muistuttaa että pitää palata Jylhän klinikalle ennen kesää täyttämään huulet vielä uudestaan. Taikka ehkä vihdostaviimein Heavenly Nailsin Tinan käsittelyssä ottamassa huulten pigmentoinnin. Vilkaisen rintojeni kohdalle arvostelevasti ja mutristelen suutani.

Eivät ne ihan niin isot ole kuin niistä olisi saanut tulla. Eikä näillä kyllä tissiposetuksia juuri vedetä facebookissakaan. Mutta eivätpä ne ainakaan aiheuta sivusta katsojille halua hankkia jostain pingismailaa jolla päästä lätkimään jostain kummasta vapautuneita palloja ja scorettamaan uskomattomia pisteitä kuin flipperissä konsanaan.

Suljen sivuston ja päätän, että Jylhän klinikalle on mentävä pian täyttämään huulet, ehkä jopa ottamaan hermomykkyä kasvoihin.  Mutta rinnat saavat kyllä odottaa niin kauan, että tiedän varmasti mitä olen kropalleni tekemässä, taikka lasten hankkimisen aiheuttaman velttous pakottaa kohentamaan tissien tilannetta. Silloin on jopa tilaa änkeä, ehkä lopputulos kelpaisi jopa Suomen Surkeimmat Silikonit-kisaan, mikäli joku tällaisenkin keksii perustaa?