What i Want,- eli siis WIW.

Häiden alla tulisi olla paljon arvokasta, pientä tekemistä, pitsin nypläämistä, koristeiden katselua, yms, mutta olen hääpaikkaa, pappia ja kirkon varaamista lukuunottamatta keskittynyt valitettavan paljon ajattelemaan hääpukua ja tyyli- kysymyksiä häihini. 

Luvattoman paljon olen myös miettinyt morsiusneitojen kampauksia ja mekkoja. 

Eilen keskityttiin täysin kirkkovihkimisen hengelliseen puoleen, kun pyytämämme pappi saapui käymään meillä kahvilla ja kävimme läpi vihkiseremonian yksityiskohtia. Oli kiva huomata, kuinka samalla aaltopituudella olimme rukouksista, virsistä ja kaavan soveltamisesta sulhaseni kanssa. 

Talvivihkimisemme, joka suoritetaan joulukuussa, on oikeastaan kaikinpuolin kelkassa ja kunnossa. 

Enää tarvitsee löyttää sopiva kotelomekko minulle ja siisti puku Petskulle ja se onkin siinä. 

Kylpyläloman buukkaus tietenkin kuuluu tähän samaan asiaan, sillä vaikka meidän liittomme siunaaminen tapahtuu ensi vuoden heinäkuussa, aiomme silti repäistä jo talvella pienen "honeymoonin" jossain aivan muualla kuin kotona.

  

Jos jotakin vihaan maailmassa, ne ovat teemahäät.

En osaa kuvitella kenenkänä haluavan häihinsä mitään muuta teemaa kuin itse HÄÄT,  vaikka toki jokainen tehkööt häistään itsensä näköiset parhaimmaksi näkemillään keinoin. Kuitenkin multa on kysymällä kysytty teemaa ja värejä, joten asiaa aikani pohdiskeltuani päädyin aika helposti "teemaan", jonka haluan omiin häihini. 

Peach roses.

Vastaus kysymykseen miksi American pie ja Stifler esiintyvät hääblogissani, on harvinaisen simppeli; Stifler antoi idean persikan värisistä häistä järkkäillessään elokuvassa a,erican Pie, The wedding kaveriensa kukka-asetelmia, ensin tietenkin tuhottuaan ne..
Tai no, persikasta ja valkoisesta.
Voin hyvin kuvitella kyseisen sävymaailman olevan oksettavan tunkkainen liiallisesti korostettuna, mutta hienovaraisesti siroteltuna se taitaa olla meidän värimme.
Varsinkin kun pukeutumisessa, ruoassa ja tyylissä haluamme vaalia klassista tyyliä.

Olen kaivamalla kaivanut netistä kuvia mitä upeammista hääkampauksista, etenkin nutturoista, mutten tunnu löytävän itselleni sopivaa.
En voi sietää tyttömäisiä kiharoita ja puoliksi kiinnitettyjä kampauksia, ne ovat mielestäni jo niin kamala klisee, että haluan vaalia omassa morsian tyylissäni eleganssia.
Arvatkaa olenko löytänyt etsimääni?
No en.
Jokainen seuraavista nuttura kuvista on aivan liian koristeltu, tavallinen, matala tai korkea makuuni.
Ehkä tämä on niitä asioita jotka selviävät itselle VASTA kun pääsen koemeikkiin ja kampaukseen?
En missään nimessä halua kukkia hiuksiini, en koruja, en voi sietää tiaroita (mikä niiden funktio on, aikuisten naisten prinsessaleikkien tarpeen tyydyttäminen?) enkä pitsikoristeltua huntua.
Haluan eleganttia, siistiä, klassista ja graafisesti selkeää muotoilua häihini.
Kaikessa, mikä liittyy häihini.

 Tästä päästäänkin sitten aiheeseen josta sulhanen ei halua kuulla (muka perinteiden vuoksi, koska ei tahdo tietää mitä puen hääpäivänä päälleni) koska se on niiin raastava aihe!
Perinteistä klassista linjaa mukaillen haluan mermaid tyylisen mekon.
Enkä voi sietää leveneviä mekkoja missään muodossa.
Missään.
Ne näyttävät keskiaikaisilta ja muistuttavat enemmän leivosta kuin kangastaidetta.
Vaihtoehtoja on vain hyvin paljon.
Enkä tietenkään ole vielä sovittanut mitään päälleni, vaan ainoastaan selannut vaihtoehtoja netistä.
Toivottavasti sovittaminen pois sulkee joitakin asioita, kuten vaikka tietynlaisen helman taikka kiinnitystavan taikka rinnuksen muodon, jotta valitseminen helpottuisi.
Tässä kuitenkin vaihtoehtoja, joista olen syystä tai toisesta pitänyt:

Mekossa on ihana ilmava olemus ja selkeät pirteet, mutta myös juhlavuutta pienellä koristelun määrällä .  Aika fresh, mutta ehkä liian tyttömäinen? Ja onkohan tuo kangaskaan nyt se, mitä haluan? 

Kangas ja istuvuus mallin päällä tekevät tästä rauhallisen vaihtoehdon, mutta en pidä laskoksista enkä timanteista. Next dress!

Eikös prinsessa Victorialla ollut jonkinlaista hihan suikaletta mekossaan? Tämä olisi mielestäni arvokas ja klassisen yksinkertainen vaihtoehto, mutta katuisinko mekon tylsyyttä myöhemmin? Dont know. 

Samaa kategoriaa mekon numero yksi kanssa. Näinköhän vaan tuo upea rinnus näyttää yhtä hienolta jos kuppikoko ei  ole dd ?? 

Pitsiä.. Haluanko edes pitsiä? Tavallaan se luo vanhanaikaisen ja arvokkaan kuvan mekosta, mutta pitkin mekkoa ripoteltuna se ei mielestäni toimi. Upea mermaid malli kuitenkin!

Satiinia? Pidän mekon kiiltävästä pinnasta ja kauniista helmasta, epäilen kuitenkin, että  mekko ei näytä leveä lantioisella aivan yhtä upealta. 

Aivan ihana.. Mutta onko liian tylsä? Tämä rinnustyyppikään ei ole mitenkänä erityisesti suosikkini minkäänlaisessa paidassa taikka mekossa. Ehkä sopiva kakkosmekko vihkimisen jälkeiseen ilta-biletykseen? 

No kyllähän nyt laahusta pitää olla!

Tyylikäs, kaunis, ei liian tyttömäinen taikka romanttinen. Ihanaa että mekossa on vähän liikettä!

Tulee mieleen Empire tyyli sekoitettuna mermaid malliin. Sopii varmasti suuri p*rseiselle!

Okei, helma on ehkä hieman liian A-linjainen makuuni, mutta muutenhan tässä on ihan kivoja juttuja. Graafista koristelua , hauska rinnus (onkohan tuo silti liian kuppimainen ja JÄYKKÄ?) ja helmaakin löytyy.

Tässä kuvassa sen näkee; mermaid malli sen olla pitää! Elegantti, kaunis, ja vähän seksikäs. Tämä mermaid taitaa vieläpä laskeutua juuri oikealle korkeudelle, eli juuri pepun alle, eikä keskelle sitä. 

No mikähän hetkellinen mielenvika tämän kohdalla on iskenyt itseeni. Ei tällaista. Hauska rinnus toki! 

Noh, siinpä sitä olikin häähumua tähän hätään.

Siirrymme pikkuhilja tutkimaan menuja ja häävastaanotto paikkoja, joka ajaa meidät täysin pattitilanteeseen, vastaanotto yksityisessä rakennuskessa vai ravintolassa? catering ruoka vai ravintola ruoka? Open bar vaiko juomatarjoilu? 

Valkenee, että vaikka olin kovasti unelmoinut ja ajatellut hää asiat päässäni valmiiksi, käytäntö on aina hieman hankalampaa. 

Hieman ;) 

                                                     Tia